tiistai 10. heinäkuuta 2012

Yhteisöllisyyden kannattavuudesta



Tätä kirjoittaessani on kulunut neljä vuotta siitä, kun kirjani VIISAS ARKI julkaistiin. Se julkaistiin parahiksi Kauhajoen kouluampumisten aikoihin ja olin tuoreeltaan kommentoimassa ampumisia jossakin ajankohtaislähetyksessä. Kysymys kuului: voisiko yhteisöllisyydellä estää tämän kaltaiset tapaukset? Vastasin ei ja kyllä. Jokainen ymmärtää, ettei kukaan mieleltään terve tee tuollaisia tekoja ja heitä tulee aina olemaan. Yhteisöllinen, naapureitten verkostoitunut arki luo kuitenkin voimallisen kasvualustan lapsille ja paikkaa yhteiskunnan turvaverkon reikiä siellä, missä niitä on.

Tuon tapahtuman jälkeen ampumisia on ollut lisää, on ollut perhesurmia ja koulukiusattuja Enkeli - Eliisoita.
Yhteisöllisyyttä on perään kuulutettu jo usean vuoden ajan, mutta nykysuomalaiselle se on vaikea laji. Pitäisi tervehtiä tuntemattomia naapureita, vaihtaa kuulumisia, ottaa yhteisvastuulle asioita.  Pitäisi ottaa huomioon yksiöllisiä eroavaisuuksia ja saada ne toimimaan yhdessä. Ei oikein jaksa, ei viitti, ei oo aikaakaan. Ehkä se kuitenkin kannattaisi. Joitakin se ehkä pelastaisikin, kannattavuudellaan kannattaisi.


1 kommentti:

Johanna M. kirjoitti...

Yhteisöllisyys ja -verkostoituminen! Äidit ainakin ovat aina osanneet verkostoitua ja tekevät sitä tämän päivän Suomessakin. Mutta miten verkostoitua jos on vaarassa syrjäytyä, ei halua/uskalla kohdata ihmisiä? hmm... Onkohan sosiaalinen media ratkaisu kaikkeen?
Hieno blogi, hyvä Meri, jatka vain! Tykkään myös "portit" -ajatuksistasi:)